Pelkällä kuvien vilkaisulla ymmärtää, mitä eilen on tapahtunut. Minulla oli ystäviä kylässä. Jännää oli se, että yhtäkään heistä en ollut tuntenyt yhdeksää viikkoa pidempään. (Okei Annen jo vuosia, mutta hän liittyi seuraan vasta loppuilasta.) Kaksi vieraista tapasin ensimmäistä kertaa. Ystäväni oli törmännyt näihin yhdysvaltalaispoikiin pari päivää aiemmin lähikuppilassa. Tunnelma oli kuin ulkomailla. Fiilistä lisäsi tosin se, että illan pääasiallinen kieli oli englanti.
Miten? Kutsu kylään ne ihmiset, joita et vielä tunne kovin hyvin. Juttele kaupungilla vastaantuleville turisteille ja kutsu heidätkin illalliselle. Pyydä jokaista tuomaan mukanaan naposteltavaa. Vanhat kunnon nyyttärit ovat aliarvostettuja.
Kuulostaa kummitusjutuilta ja tarinoilta edellisistä elämistä, Bostonista ja Burning Man -festareista. Yhteisiltä matkasuunnitelmilta, roadtrip- ja San Farnsisco -haaveiluilta. Lasien kilinältä, vaihtelevilta aksenteilta, naurulta ja Fleet Foxesin uudelta albumilta.
Miksi? Suomessa kutsutaan ihmisiä liian harvoin kylään. Käymme kyllä kahvilla, bissellä ja syömässä, mutta koti on monelle paikka, jonne tuntemattomat eivät pääse noin vain.
Kenelle? Niille, jotka rakastavat juhlia, yllätyksiä ja uusiin ihmisiin tutustumista.
Kenet voisit kutsua kylään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti